Helsingin energia ja kaukolämpö

Tässä kirjoituksessa kerron, millaista jäävuorta kohti Helsingin kaukolämmön tuotanto on seilaamassa. Kerron myös miten se voitaisi välttää. Muokkaus 24.1.2021: Kerron nämä asiat myös oheisella videolla:

Helsingin rakennuksista noin 90 % lämpenee kaukolämmöllä. Helsingin energiayhtiö Helen Oy tuottaa käsittääkseni kaiken Helsingissä käytetyn kaukolämmön. Tämä kaukolämpö tehdään polttamalla pääasiassa maakaasua ja kivihiiltä kolmessa laitoksessa: Vuosaaressa (maakaasu, lämpöteho 600 MW), Hanasaaressa (kivihiili, lämpöteho 420 MW) ja Salmisaaressa (kivihiili, lämpöteho 300 MW). Lisäksi kylmien päivien kulutuspiikkejä varten on olemassa lukuisia pieniä lämpökeskuksia, joissa poltetaan tarvittaessa maakaasua tai öljyä.

Kuten muistamme, kivihiilen energiakäyttö on kielletty lailla 1.5.2029 alkaen. Kukaan ei ole kuitenkaan ääneen sanonut, että kaukolämpöverkosta oltaisiin luopumassa reilun kahdeksan vuoden kuluttua. Jostain muualta pitää silloin saada se nykyisten hiilivoimaloiden yhteenlaskettu lämpöteho 720 MW. Mistä? Vaikka rakentaisimme miten paljon tuulivoimaloita, se ei toisi meille yhtään kaukolämpöä. Tuulivoimalat tuottavat vain sähköä.

Päätöksiä tulevaisuuden energiantuotannosta pitäisi tehdä nyt, jotta tarvittavat uudet voimalaitokset olisivat valmiina, kun kivihiilen käyttö lopetetaan. Lähes kaikki kaukolämpöä tuottavat energiamuodot on kuitenkin kielletty. Koska Helenin tilanne on tehty niin hankalaksi, kuten tässä pätevässä YLEn uutisessakin sanotaan, mitään pitkäkestoisia ratkaisuja ei haluta juuri nyt tehdä.

Koska mikään muu ei auta, viljellään termiä biomassa. Biomassan polttaminen kuulostaa sopivan futuristiselta, eikä yhtään niin ikävältä kuin puun polttaminen. Onkin jo aloitettu uuden biolämpölaitoksen rakentaminen Vuosaareen. Leipätekstin seassa toki mainitaan, että biomassalla tarkoitetaan nimenomaan puuta – “metsätalouden sivutuotteena syntyvää metsähaketta”. Ja jottei unohtuisi, palautetaan mieleen eri polttoaineiden todelliset hiilidioksidipäästöt:

hiilidioksidipäästöt polttoaineen mukaan
Lähde: Tilastokeskus. Graafi: Helen

Puu saastuttaa siis enemmän kuin hiili. Mutta ei takerruta siihen vielä. Arvioidaan ensin, onko tätä “biomassaa” eli jämäpuuta tarpeeksi. Helen itse arvioi, että Vuosaaren uuteen 260 MW voimalaan tarvitaan 60 rekkakuormaa polttoainetta päivittäin, jos laitos käy täydellä teholla. (Tämä kuulostaa järkevältä arviolta, jos oletetaan että yhden puuhakekuution energiasisältö on 1 MWh ja rekkaan mahtuu 120 kuutiota haketta.)

“Eihän se ole kuin alle kolme rekkaa tunnissa,” joku huomauttaa. Eikä siinä mitään, jos kyse olisi vain tästä yhdestä voimalasta. Mutta se 260 MW on vain reilu kolmannes siitä lämpötehosta, joka Helsingissä pitää korvata hiilivoimaloiden pysähdyttyä (720 MW). Ja siinäkin on kyse vain Helsingistä. Muut kaupungit tulevat seuraamaan perässä. Sitten ei puhuta enää kymmenistä rekkalastillisista päivässä, vaan sadoista.

Koko Suomen kaukolämmön tuotanto vuonna 2019 oli 38 TWh (Tilastokeskus), eli siihen tarvittaisi 38 miljoonaa kuutiota puuhaketta. Se taas mahtuisi noin 317 000 rekkaan, mikä tarkoittaisi noin 870 rekkaa päivässä. Rohkenen väittää, ilman lähdettä, että “metsätalouden sivutuotteena syntyvä metsähake” ei tule Suomessa riittämään.

Mutta ei huolta. Tähän on toki Helenillä jo vastaus valmiina.

Hankinta-alueemme on koko Itämeren alue, joten emme ole täysin kotimaisen tarjonnan varassa.

Ennustukseni vuodelle 2029: Korvaamme ulkomailta ostetun kivihiilen ulkomailta ostetulla puulla. Hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet. Olemme maksaneet maltaita uusista jämäpuubiomassapolttolaitoksista. Mutta koska puun, “uusiutuvan energian”, poltosta syntyneitä päästöjä ei lasketa, olemme virallisesti hiilineutraaleja. Kalliiksi tuli, mutta maapallo on pelastettu. Kuohuviinipullot poksahtelevat…

…Eihän tässä ole mitään järkeä. Puun polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt pitäisi laskea siinä missä hiilestä tai turpeestakin syntyvät. Muuten kuvittelemme tekevämme ilmastotekoja metsää polttamalla. Kaikki päästöt laskemalla resurssit ohjautuisivat oikeiden ongelmien ratkaisuun, eikä puunpolttolaitosten pakkorakentamiseen.

Mitä siis pitäisi tehdä?

  • Varaudutaan käyttämään fossiilisia polttoaineita siihen asti kunnes uudet, puhtaammat sähköä ja lämpöä tuottavat laitokset ovat valmiita. Nyt ei olla varauduttu. Vuonna 2029 voi olla naurussa pitelemistä kaukolämpölaskua lueskellessa.
  • Niin kauan kuin fossiilisia polttoaineita käytetään, pitäisi suomalaisen mennä aina ulkomaisen edelle. Jos suomalaista jämäpuuta on tarjolla niin hyvä, käytetään toki sitä. Jos ei ole, ei heti osteta sitä lisää ulkomailta, vaan käytetään mieluummin ensin suomalaista turvetta. Puu myös palaa tehokkaammin ja laitos vaatii vähemmän huoltoa, jos puun kanssa käytetään turvetta tukipolttoaineena. (Sitran raportti, s.32)
  • Kun fossiilisia polttoaineita kuitenkin pitää vielä käyttää, perutaan kivihiilen käyttökielto toistaiseksi. Olemassa olevia hiilivoimalaitoksia on järkevämpää käyttää kuin rakentaa tilalle uusia puulla toimivia laitoksia. Kivihiilen käyttö on syytä kieltää sitten, kun yhteiskunta on siihen valmis.
  • Jatketaan ennakkoluulottomasti uusien teknologioiden kokeilua. Yksi potentiaalinen kaukolämpöongelman ratkaisija on pienet modulaariset ydinvoimalat, jotka tuottavat vain lämpöä. (YLEn uutinen aiheesta)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *