Suurien summien hahmottaminen

Poriin oltiin 1970-luvulla rakentamassa aallonmurtajaa 20 miljoonalla markalla. Tarina kertoo henkilöstä, joka oli kutsuttu Porin kaupunginvaltuuston kokoukseen vastaamaan teknisiin kysymyksiin siitä aallonmurtajasta. Tämä henkilö valmistautui kokoukseen huolella, koska oletti päättäjien haluavan perusteellisen selvityksen niin suuresta investoinnista.

Kokouksessa puheenjohtaja esityslistan mukaisesti avasi keskustelun aallonmurtajasta. Kukaan ei pyytänyt puheenvuoroa, joten muutaman sekunnin jälkeen keskustelu julistettiin päättyneeksi ja 20 miljoonan markan investointi oli sillä sinetöity.

Seuraavaksi avattiin keskustelu kymmenen toimistotuolin (n. 120 mk/kpl) hankinnasta. Se keskustelu olikin raivokas. Joku oli nähnyt samanlaisia tuoleja myytävän tarjouksessa 99 mk/kpl. Puheenvuoroja pyydettiin lukuisia ja mielipiteitä vaihdettiin kiivaasti. Tarinan päähenkilö seurasi tuolikeskustelua ihmeissään, sylissään paksu nippu aallonmurtajasta kertovia papereita.

***

Vuonna 2016 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti rakentaa ”Kruunusillat-raitiotien” Laajasalosta Kalasataman kautta keskustaan. Hankkeen kustannusarvio oli tuolloin 260 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 alussa, ennen kuin rakentamista oli aloitettu, uutisoitiin kustannusarvion nousseen 350 miljoonaan euroon.

Yli kolmanneksen nousu kustannuksissa ei kuitenkaan ole saanut ketään muuttamaan kantaansa ainakaan vielä. Tätä on syytä pysähtyä pohtimaan hetkeksi.

Raitiotie Laajasaloon olisi varmasti kiva juttu, sitä en kiistä. Mutta onko se niin kiva juttu, että siitä kannattaa maksaa 260 miljoonaa euroa? Helsingin suurten valtuustoryhmien mielestä on. Mutta onko se niin kiva juttu, että siitä kannattaa maksaa 350 miljoonaa euroa? Ilmeisesti on…

Kuinka kiva juttu se oikein on? Entä jos se maksaisi 500 miljoonaa euroa? Entä 1000 miljoonaa euroa? Toivottavasti kaikki ovat samaa mieltä siitä, ettei se saa maksaa mitä tahansa. Rehellistä olisi tässä vaiheessa ilmoittaa, minkä arvoiseksi se raitiotie koetaan. Sitten, kun tulisi taas uusi yllätys ja kustannusarvio kasvaisi, voitaisi tunteisiin menemättä suoraan sanoa kyllä tai ei.

Toisin kuin moni Helsingin kaupunginvaltuutettu saattaa luulla, 360 miljoonaa on paljon rahaa. Sen summan säästämiseksi pitää puolittaa melkoinen määrä pyyhekumeja. On syytä olla hyvin varma asiastaan, jos sellaisen summan aikoo investoida. Koska kaikki menot ovat vastakkain, kuuluu jokaisen valtuutetun pohtia seuraavaa:

Voisiko Helsinki saada 360 miljoonalla eurolla jotain tärkeämpää kuin raitiotien Laajasaloon?

One thought to “Suurien summien hahmottaminen”

  1. Todella hyvä vertailu hankkeiden hintatasoista ja miten välinpitämättömästi niihin suhtaudutaan ja miten vähällä järjellä kaupunkeja ja Suomen maata johdetaankaan, rahaa tuhlaillen runsaalla mitalla omasta kansasta kaupunkilaisista välittämättä.

    Hki Kuurunusilta-raitiotie pitää hylätä kokonaan turhana ja räikeän kalliina hankkeena. Jos jokin uusi henkilöliikenteen yhteys tarvittaisiin Laajasaloon voidaan se hoitaa vrt. kuten Suomenlinna eli lauttayhteys, joka voi toimia vaikka bio-kaasulla ja kotimaisella tekniikalla. Mutta onko Laajasaloon todella tarvetta uudelle henkilöliikenneyhteydelle, jossa käyttäjämäärät lienevät suhteellisen pienet. Ehkä lauttayhteys kesäkaudella voi olla riittävä.

    Kruunusillat myös rikkovat kaupungin merimaiseman silhuetin ja on sitä pilaava hirvittävä rakennelma, lisäksi sillan ylläpitokulut on unohdettu kai kokonaan eikä Helsingin kaupungin viher-kommunisti ideologia ole laskenut siltojen infran aiheuttamia ns. hiilijalanjälkiä, joka hiilikauppa kuvio kokonaisuudessaan on sinänsä laskettu Suomelle virheellisesti ja epäedullisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *