Energiapolitiikka

Ilmastonmuutosta vastaan kamppailu lähti jossain kohtaa väärään suuntaan. Kaikki tahot alkoivat kilpailla sillä, kuka kehtaa asettaa tavoitteekseen hiilineutraaliuden (eli sen, että ei tuoteta ilmakehään lisää ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia) mahdollisimman pienellä vuosiluvulla. Helsinki pääsi hyville sijoille tuloksella 2035. Tavoitteen asettamisen jälkeen on kuitenkin pikkuhiljaa herätty siihen, ettei kukaan tiedä miten siihen tavoitteeseen voisi päästä. Alustan tätä aihetta oheisella videolla:

Helsingin strategia on esitelty tällä sivustolla: https://www.myhelsinki.fi/fi/valitse-vastuullisemmin/helsinki-hiilineutraaliksi. Jokainen voi itse arvioida, kuinka realistista noilla suunnitelmilla on päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Käsittelen tässä kirjoituksessa Helen Oy:n tavoitetta korvata fossiilisia polttoaineita rakentamalla uusiutuvalla energialla toimivia lämpölaitoksia. On syytä huomata, että uusiutuvalla energialla tarkoitetaan tässä tapauksessa puuta.

Katsotaan sitten Helen Oy:n julkaisemaa hiilidioksidipäästötaulukkoa polttoaineen mukaan.

Puuta polttamalla siis tupruttaa voimalaitoksen piipusta kaikkein eniten hiilidioksidia ilmakehään. Tämä on kiistatonta. Puu on kuitenkin luokiteltu uusiutuvaksi energiamuodoksi ja siksi sen poltosta syntynyttä hiilidioksidia ei lasketa. Tuolla samalla sivulla logiikkaa on avattu: Puun päästöttömyys perustuu oletukseen, että kaadetun puun tilalle kasvaa uusi puu, joka sitoo ilmakehästä edellisen puun poltossa syntyneen hiilidioksidin.

Puun polton päästöttömyys on siis silkkaa politiikkaa. Toki puita kasvaa koko ajan lisää, mutta niitä kasvaisi ihan yhtä lailla, vaikka puuta ei poltettaisi voimalaitoksissa. Minun mielestäni ei ole mitään perustetta käsitellä puuta päästöttömänä. Jos kaikki Helsingin energia tuotetaan jatkossa polttamalla puuta niin epäilemättä laskennallisesti päästään hiilineutraaliuteen, mutta todellisuuden kanssa sillä ei olisi mitään tekemistä. Todellisuudessa hiilidioksidipäästöt vain kasvaisivat. Tämä on vaarallinen kehityssuunta. Ensimmäinen poliittinen tavoitteeni onkin saada kaikki myöntämään, että puun polttaminen ei ole ratkaisu hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Palataan vielä taulukkoon. Puun jälkeen hyvänä kakkosena on turve. Luvut ovat lähellä toisiaan. Voisi siis olettaa, että on vain vähän merkitystä sillä, poltetaanko puuta vai turvetta. Vaikuttaako siltä, kun seuraa poliittisia ulostuloja? Mielestäni ei. Sen sijaan näyttää siltä, että turve on julistettu paholaisesta seuraavaksi ja puu on julistettu vapahtajasta seuraavaksi – vaikka siis kumpaa tahansa polttamalla tulee piipusta suunnilleen sama määrä hiilidioksidia.

Mistä siis johtuu puun ja turpeen arvostamisen ero? Siitähän se johtuu, että puu on luokiteltu uusiutuvaksi energiaksi ja turve on luokiteltu uusiutumattomaksi energiaksi. Tähän väliin kannattaa katsoa video, joka kertoo tämän luokittelun historian:

Tämä video antaa taustoitusta sille, miksi turvetta käsitellään pahana ja puuta hyvänä.

Tiivistäen: Eduskunnassa siis heitettiin kolikkoa siitä, onko turve uusiutuva energiamuoto vai ei. Tämä ei ole vertauskuva, vaan se ihan oikeasti ratkaistiin arpomalla. Ja sen arvonnan tuloksena puuta ja turvetta käsitellään energiamuotoina kuin yötä ja päivää.

Sydäntäni lähellä ei ole se, onko oikein luokitella puu ja turve uusiutuvaksi energiamuodoksi vai ei. Sanon vain, että niitä pitäisi tässä yhteydessä käsitellä samalla tavalla. Jos toinen kelpaa voimalaitoksen kattiloihin niin silloin toisenkin täytyy kelvata. Jos taas toinen ei kelpaa, ei toisenkaan pidä kelvata. Jos toinen kelpaa ja toinen ei, kyse on pelkästä politiikasta, jolla ei ole mitään tekemistä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kanssa.

Miten asia on tällä hetkellä Helsingissä?

Helsingin rakennuksista noin 90 % lämpenee kaukolämmöllä. Helsingin energiayhtiö Helen Oy tuottaa käsittääkseni kaiken Helsingissä käytetyn kaukolämmön. Tämä kaukolämpö tehdään polttamalla pääasiassa maakaasua ja kivihiiltä kolmessa laitoksessa: Vuosaaressa (maakaasu, lämpöteho 600 MW), Hanasaaressa (kivihiili, lämpöteho 420 MW) ja Salmisaaressa (kivihiili, lämpöteho 300 MW). Lisäksi kylmien päivien kulutuspiikkejä varten on olemassa lukuisia pieniä lämpökeskuksia, joissa poltetaan tarvittaessa maakaasua tai öljyä.

Helsingin lämpöenergiasta suurin osa saadaan siis polttamalla kivihiiltä. Kivihiilen käyttö on kuitenkin kielletty lailla 1.5.2029 alkaen. Kivihiiltä käyttävissä voimalaitoksissa ei voi polttaa puuta tai turvetta merkittävissä määrin. (Puun polttoa on kuitenkin kovasti yritetty – kalliilla – varsin laihoin tuloksin.) Kivihiilen poistuttua suunnitelmissa on saada lämpöä ainakin lämpöpumpuilla, lämpövarastoilla, sekä polttamalla puuta. Helsinki rakentaakin tällä hetkellä Vuosaareen uutta lämpölaitosta, jossa polttoaineena on nimenomaan puu. Ympäristöluvan mukaan:

Kattilan polttoaineena on ensisijaisesti metsähake, lisäksi laitoksessa voidaan polttaa myös muita biopolttoaineita (kuori, puru, kierrätyspuu).

Tulkitsen tätä niin, että turvetta siellä ei saa polttaa, mikä on virhe.

Helen Oy haluaa polttaa tässä uudessa laitoksessa ensisijaisesti suomalaista puuta, mikä on toki hyvä, mutta siinä on mielestäni ongelma. Helen ei nimittäin ole ainoa lämmön tuottaja, joka on siirtymässä puun käyttöön. Kotimaisen puun kysyntä tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan merkittävästi. Epäilen, että suomalainen puu ei tule riittämään. Helen on toki varautunut siihen:

Hankinta-alueemme on koko Itämeren alue, joten emme ole täysin kotimaisen tarjonnan varassa.

Jos kotimainen puu ei riitä kaikille puuta tarvitseville, jotkut joutuvat kuitenkin tilaamaan omansa ulkomailta. Esimerkiksi Kokkolaan on jo tuotu laivalastillinen puuhaketta Latviasta. Silloin ei ole merkitystä sillä, mikä toimija saa ne suomalaiset puut. Järkevintä olisi minimoida kuljetuskustannukset, jolloin olisi kova houkutus tuoda puuhaketta laivalla nimenomaan Vuosaareen. Kerron tästä Helsingin tilanteesta myös oheisella videolla:

Mitä minä sitten tekisin tälle asialle Helsingin kaupunginvaltuustossa?

Haluan, että Helsingin voimalaitosten kattiloissa poltetaan kotimaista raaka-ainetta. Jos suomalaista puuta ei riitä, sitä pitää mielestäni jatkaa mieluummin suomalaisella turpeella kuin ulkomaisella puulla. Haluaisin siis kumota Vuosaaren uuden voimalan turvekiellon. Kivihiiltä emme Suomesta saa, joten en mene siihen sen enempää.

Minäkin toivon, että hiilidioksidipäästöt saadaan alas mahdollisimman nopeasti. Kannustan uusien teknologioiden kokeiluihin. Näyttää kuitenkin siltä, että kivihiiltä polttavat voimalaitokset ollaan ajamassa alas liian nopeasti. En usko uusien lämpöä tuottavien ratkaisujen olevan valmiita vielä kivihiilen poistuttua. Siksi pelkään, että joudumme pakon edessä polttamaan ylimäärin juuri ulkomaista puuta – koska lähes kaikki muut vaihtoehdot ovat poissa pöydältä:

  • Turvetta ajetaan kovaa vauhtia alas valtakunnan tasolla.
  • Kivihiilestä on luovuttava viimeistään 1.5.2029.
  • Ydinvoimalla on PR-ongelma, vaikka tällä hetkellä on lupaavia tuloksia pienistä modulaarisista ydinvoimaloista juuri kaukolämmön tuotannossa.
  • Maakaasu olisi muuten kelvollinen siirtymäkauden polttoaine, mutta sitä ei saa muualta kuin Venäjältä, eikä Venäjästä haluta olla riippuvaisia.
  • Öljy ei tule kysymykseen, ja tämän rohkenen sanoa ilman lähdettä.
  • Tuulivoima on hyvä juttu, mutta niiden itse voimaloiden rakentamista vastustetaan kaikkialla – aiheesta tai aiheetta. Lisäksi tuulivoimalla saadaan pelkkää sähköä, ei kaukolämpöä.
  • Aurinkovoima on myös kiva juttu, mutta aurinko paistaa vain silloin, kun lämmitystä ei tarvita.

Sähköt ja lämmitys halutaan kuitenkin pitää päällä koko valtakunnassa ympäri vuoden. Yhtälö on mahdoton. Jostain periaatteesta on pakko luopua. Minä luopuisin ensiksi turpeen kiellosta ja pitkällä aikavälillä suosisin ydinvoimalla tuotettua kaukolämpöä. Jos mistään ei jousteta, joudutaan joko polttamaan ulkomaisia metsiä tai katkaisemaan lämmitys kylminä päivinä.